En lupaa, että jaksan kirjoittaa, mutta jokunen sitä muistaakseni pyysi, ja joillekin tällaista muistaakseni lupailin. Ajattelin myös ihan omaksi ilokseni kirjoitella, vähän niinkö päiväkirjaa.
Tässä reilu viikko on elämää takana Ruotsissa. Ajomatka Tukholmasta sujui rattoisasti, mukana ollut ystäväni nimittäin halusi ajaa koko matkan. Mitäpä tuota sitten vastustamaan. Ajelimme varmaan yhteensä neljätoista tuntia, matkalla useamman kerran pysähdellen, muutaman kerran hieman eksyen. Jälkikäteen ajatellen paperinen kartta olisi voinut olla hyvä lisä, mutta toisaalta, enhän minä mitään karttaa kuitenkaan osaa lukea tai kartalla siis pysy, joten mitäpä tuota turhaan. Ajomatkalla jo kiinnitimme huomiota herttaisiin ja siisteihin taloihin ja tiloihin ja kyliin ja kaupunkeihin. Täällä vain näkyy ihan eri tavalla se vauraus, mikä täällä on ollut, ja tietysti sekin, ettei sotia ole ihan hetkeen ollut. Kovin oli kaunista! Erityisen ihana oli Grännan, jossa valmistetaan polkagrisejä.
Työtkin ovat alkaneet. Kolmen päivän töissä olon jälkeen olen pihalla kuin lumiukko ja pyörällä päästäni ja väsynyt, mutta kiinnostavia juttuja on ollut. Meillä on myös yksi toinen suomalainen työntekijä, joka on tosin asunut jo piiiiitkään täällä, mutta olipa hauska puhua töissä vähän suomeakin tänään. Muuten pysyn aika hyvin kartalla, jos vain jaksan keskittyä. Mutta jos en, huomaan, että keskustelusta on hyvin helppo pudota ulos ja lipua sinne omaan kuplaansa. Sieltä onkin välillä vähän vaikea päästä takaisin kärryille. Ihmiset ovat olleet kyllä todella ystävällisiä, niin töissä kuin muutenkin. Täällä maalla kaikki tervehtivät, ja kaupassa edelläni ollut asiakas päästi jonon ohi, kun minulla oli vain yksi ostos.
Maisemat täällä ovat ihania. Ei kovin erilaista kuin kotona, mutta kuitenkin sopivasti, sen verran etelämmässä ollaan. Heinäsirkatkin sirittävät niin kovaa, että jopa minä kuulen ne – synnynnäisen kuulonalenemani takia en oikeastaan kuule ylä-ääniä, mm. heinäsirkkoja. Tammia on metsässä paljon. Karhunvatukoita olen poiminut ensimmäistä kertaa elämässäni. Lähellä on pieni herttainen järvi, jossa olen nyt käynyt jo kahtena peräkkäisenä päivänä uimassa.
 |
| Brunnsparken |
 |
| Satamasta |
 |
| Lilo |
 |
| Pääsin hevosen selkään |
 |
| Röabysjön |
Kommentit
Lähetä kommentti