Tällä viikolla on satanut. Oikeastaan ihan joka päivä. Muuten ei oikeastaan ole mitään väliä, mutta harmi ystäväni ratsastuskurssia ajatellen. Meidän kotimme on muuttunut islanninhevoskurssipaikaksi. Hevosia on kai 11 tai 12 pihassa, Jóhann Islannista (se jonka luona olin viime hiihtolomalla) on täällä kurssia vetämässä ja kurssilaisiakin taitaa olla kymmenisen kappaletta.
Tämä viikko on ollut sosiaalisesti minulle melko rankka. Pidän Jóhannista kyllä, hän on mukava, mutta silti itselleni vieraan ihmisen läsnäolo koko ajan on ollut aika raskasta. Kun tähän vielä lisättiin se, ettei minulla ole oikein tilaa hengata omassa huoneessani, kun sänkyni vaihtui yllättäen pienempään, olen ollut hetkittäin helisemässä. Yllättävän hyvin olen silti selvinnyt. Ystävälleni en ole viitsinyt avautua, joten olen sitten viestitellyt ystäväni tyttären kanssa, joka on ymmärtänyt ja tsempannut. Aina on tullut parempi mieli. Ystäväni kanssa olemme olleet hetkittäin hieman törmäyskurssilla, koska en aina oikein ymmärrä, mitä hän haluaa – siis jos ruokin hevoset, haluan erittäin tarkat ohjeet, mitä ja mistä, ettei tule sanomista. No, olemme kuitenkin saaneet asioita ihan kivasti juteltua ja itselleni on ainakin jäänyt hyvä mieli. Sängystä olen avautunut myös, niin hänelle kuin muillekin ystävilleni, kiitos kaikille ymmärryksestä. Tilasin itselleni uuden sängyn Jyskistä, 140-senttisen runkopatjan. Ystäväni mielestä se oli kamalan kallis: runkopatja, petauspatja ja jalat n. 600e. Minun mielestäni se on kohtuuhintainen. Suomessa minulla on yli tonnin maksaneet patja ja petauspatja. No, uusi sänky haetaan torstaina. Sitä odotellessa. Terveisin Nukkumavammainen.
Töissä alkaa yhden viikon opetuksen jälkeen jo sujua jotenkin. Alku oli hiukan hankala, ja edelleen varsinkin ruotsiin on hiukan vaikea löytää sopivia oppimateriaaleja, meillähän on vain sähköiset matskut, mutta oppilailla ei ole vielä tietokoneita. No, tunnit ovat kuitenkin alkaneet sujua jo paremmin alun kangertelun jälkeen, ja tämä ystäväni, jonka luona asun, on vinkannut myös paljon netistä materiaaleja, joita voi käyttää. Suunnitteluun saa kyllä kulumaan kivasti aikaa, mutta mikäs siinä, kun työaikaa on se 35h/vko. Oppilaat ovat olleet enimmäkseen tosi mukavia. Siinä missä suomalaisteinit useinkin tunnin jälkeen ovat olleet lähdössä "vittuun" tai "helvettiin", nämä nykyiset oppilaani tulevat kiittämään "tack för idag". Eivät tietenkään kaikki. Mutta moni.
Pankin kanssa olen taistellut, ja siitä voisin kirjoittaa kokonaisen romaanin, mutta jätän sen toiseen kertaan. Nyt olen kuitenkin saanut tilin, lisäksi Mobilt BankID:n ja Swishin sain tänään vihdoin aktivoitua. Luulen, että Suomessa on ulkomaalaiselle ihan yhtä hankalat paikat alkuun. Mobilt BankID varsinkin on, nyt kun sen sain toimintaan, paljon kätevämpi kuin suomalaiset pankkitunnukset. Sen avulla netissä tunnistautuminen sujuu sillä tavalla, että avaat appin, näppäilet tunnusluvun ja hyväksyt. Ja homma on siinä. Näppärää!
Loppuun vielä muutama kuva.
 |
| Korven |
 |
| Vanhan kannon elämää |
 |
| Karhunvatukoita on kypsynyt lisää! |
 |
| Omenoita piti raivata hevosten tarhoista pois |
 |
| Kukkia portaiden aidan välissä |
 |
| Tingsrydissä satoi vähän viime lauantaina |
 |
| Sieni |
 |
Voitaisiinko Suomessa myydä FANTASTISIA tomaatteja?
Epäilen. |
 |
| Lisää sieniä |
 |
| Tingsrydissä satoi, auto meni huuruun |
 |
| Kaunis Ronneby |
 |
| Kaunis Ronneby |
Kommentit
Lähetä kommentti